Pakkanen
Tänään se taas koettiin, -30º C ja varavoimalat lähtivät käyntiin. Vuosi sitten kävimme pariin otteeseen kriisin rajoilla. Silloinkin oli kylmä. Venäjä rajoitti sähkön vientiään Suomeen, siellä kun oli vieläkin vilpoisampaa. Talouden kasvun lait tuntuvat Pietarissakin. Energiaa kuluu, kun elintaso nousee. Venäjäkin joutui miettimään omiaan - kansalaisia ja yrityksiään. Tuolloin Suomessa energiakriisi meni nopeasti ohi, saimme energiamme muualta, mutta jälkiä se jätti.
Nyt kulutus on taas katossa. Tuttavani, energia-asiantuntija, kertoi tosin jo syksyllä, että kulutus kasvaa nopeasti, vaikka lämmin syksy muuta viestii. Hän oli huolestunut tulevista pakkasista. Nyt varavoimalat siis puskevat hiilellä sähköä niin, että kirkas taivas tummuu Inkoossa. Ja tämä toistuu jatkossa joka vuosi, jollei jotain radikaalia tehdä.
Lisäydinvoima, yksi tai kaksi lisäreaktoria, ei ratkaise kuin osittain tuontivoiman vähenemisen tai vanhempien reaktoreiden poistumisen tuotannosta. Entäpä, jos kulutuksen kasvu jatkuu tässä tahdissa. Ja viiden miljoonan ihmisen Pietarissa talous kasvaa tuplavauhtia. Pietarin suunnan Tšernobyl-voimalat halkaisevat uraania viimeisiä vuosiaan. Uusia ei rakenneta nopeasti edes Venäjällä.
Muun Euroopan energiatilanne on sekin pienoiskriisissä. Kysymys on verkoista, tuottajista, hinnoista – kaikesta. Euroopan unionilla on vahva maataloustukijärjestelmä. Miten olisi pienempi maataloustukijärjestelmä ja samalla energiamarkkinoiden laajempi ja parempi hallinta? Nyt vain Pohjoismainen NORDPOOL toimii jotenkuten, sekin vasta vähän oikeaan suuntaan. Muu Eurooppa maksaa liikaa ja on kriisiherkkä. Ilmastonmuutosongelmat eivät nekään vähennä energian merkitys Euroopassa. Bioenergialla on kysyntää jatkossa, omavaraisuusaste nousee ja samalla voitaisiin ratkoa maatalouden ylituotanto-ongelmia eurooppalaisessa mittakaavassa.
Poljin pyörällä kouluun joka päivä. Pakkasraja oli -35º C. Tänään se ei onnistuisi. Sitä pehmenee vuosien myötä. Mutta lauhemmalla säällä pyöräily on loistava tapa kuluttaa energiaa. Läski palaa - hiili ei.
Nyt kulutus on taas katossa. Tuttavani, energia-asiantuntija, kertoi tosin jo syksyllä, että kulutus kasvaa nopeasti, vaikka lämmin syksy muuta viestii. Hän oli huolestunut tulevista pakkasista. Nyt varavoimalat siis puskevat hiilellä sähköä niin, että kirkas taivas tummuu Inkoossa. Ja tämä toistuu jatkossa joka vuosi, jollei jotain radikaalia tehdä.
Lisäydinvoima, yksi tai kaksi lisäreaktoria, ei ratkaise kuin osittain tuontivoiman vähenemisen tai vanhempien reaktoreiden poistumisen tuotannosta. Entäpä, jos kulutuksen kasvu jatkuu tässä tahdissa. Ja viiden miljoonan ihmisen Pietarissa talous kasvaa tuplavauhtia. Pietarin suunnan Tšernobyl-voimalat halkaisevat uraania viimeisiä vuosiaan. Uusia ei rakenneta nopeasti edes Venäjällä.
Muun Euroopan energiatilanne on sekin pienoiskriisissä. Kysymys on verkoista, tuottajista, hinnoista – kaikesta. Euroopan unionilla on vahva maataloustukijärjestelmä. Miten olisi pienempi maataloustukijärjestelmä ja samalla energiamarkkinoiden laajempi ja parempi hallinta? Nyt vain Pohjoismainen NORDPOOL toimii jotenkuten, sekin vasta vähän oikeaan suuntaan. Muu Eurooppa maksaa liikaa ja on kriisiherkkä. Ilmastonmuutosongelmat eivät nekään vähennä energian merkitys Euroopassa. Bioenergialla on kysyntää jatkossa, omavaraisuusaste nousee ja samalla voitaisiin ratkoa maatalouden ylituotanto-ongelmia eurooppalaisessa mittakaavassa.
Poljin pyörällä kouluun joka päivä. Pakkasraja oli -35º C. Tänään se ei onnistuisi. Sitä pehmenee vuosien myötä. Mutta lauhemmalla säällä pyöräily on loistava tapa kuluttaa energiaa. Läski palaa - hiili ei.
posted by Arto Bryggare at 9:44 ap.
<< Home